Sanastot
Mainosohjelmat
Mainosohjelmat ovat vakoiluohjelmia, jotka tavallisesti tallentuvat tietokoneeseen huomaamatta ja keräävät tietoja käyttäjästä heidän huomaamattaan. Mainosohjelmat seuraavat tavallisesti käyttäjien verkon käyttöä ja keräävät tietoja sivustoista ja välittävät tiedot sivullisille.
Takaovi
Yleinen haittaohjelmatyyppi, jonka asentaa tietokoneeseen tavallisesti virus, mato tai troijalainen. Se antaa sivullisille luvattoman käyttöoikeuden ("takaoven") tietokoneeseen pysymällä piilosa ja ohittamalla tavalliset tietoturvaohjelmistot. takaovia käytetään usein tartunnan saaneen tietokoneen käyttöön roskapostin lähettäjänä tai palvelunestohyökkäyksissä.
Botti
Botti tartuttaa isäntäkoneen ja mahdollistaa näin tietokoneen etäohjauksen ja viestinnän keskuspalvelimen tai -palvelinten kanssa.
Tietokonevirukset
Tietokonevirus on pieni ohjelma, jota käytetään muuttamaan tietokoneen toimintatapaa käyttäjän luvatta tai tietämättä. Viruksen on täytettävä kaksi kriteeriä: • Sen on suoritettava itsensä. Virus asettaa usein omaa koodiaan toisen ohjelman käskynsuorituspolulle. • Sen on monistettava itseään. Se voi esimerkiksi korvata muita suoritustiedostoja virustartunnan saaneella tiedostolla. Virukset voivat tartuttaa sekä työasemia että verkkopalvelimia.
Tietokonemato
Madot ovat ohjelmia, jotka monistavat itseään järjestelmästä toiseen ilman isäntätiedostoa. tässä suhteessa ne eroavat viruksista, jotka tarvitsevat levitäkseen tartunnan saaneen isäntätiedoston. Madot toimivat yleisesti ottaen toisten tiedostojen sisällä - tavallisesti Word- tai Excel-tiedostoissa - mutta madot ja virukset käyttävät isäntätiedostoa eri tavoin. Mato julkaisee tavallisesti asiakirjan, joka sisältää jo matomakron. Koko asiakirja siirtyy tietokoneesta toiseen, joten koko asiakirjaa tulee pitää matona.
Haittakoodit
Käsky tai koodi, joka on kehitetty erityisesti vahingoittamaan tietokoneen tiedostoja ja/tai tietokonejärjestelmiä.
Krakkerit
Hakkereita, jotka aiheuttavat tietoisesti häirintää ja vahinkoa, kutsutaan krakkereiksi. He tunkeutuvat tietokoneisiin tavoitteenaan selata, muuttaa ja joissain tapauksissa jopa myydä tietoja. Palvelunestohyökkäykset Hyökkäys, joka häiritsee järjestelmän ja/tai verkon käyttöä taikka estää tietoihin pääsyn.
Huomaamattomat lataukset
Huomaamattomat lataukset toimivat yksinkertaisesti mutta erittäin tehokkaasti: Hakkerit lisäävät sivustoon salaisen haittakoodin (joskus myös tunnettuihin ja luotettaviin sivustoihin). tällä tavalla käsitellyn sivuston napsauttaminen lataa haittakoodin käyttäjän tietokoneeseen. Kikka: Hakkerit käyttävät hyväksi selainten tietoturva-aukkoja, joiden kautta haittakoodi voi asentaa itsensä tietokoneeseen. Useimmiten nämä haittaohjelmat pystyvät latamaan lisää koodia, joka voi esimerkiksi varastaa henkilökohtaisia tietoja. Kaikki tämä tapahtuu käyttäjän huomaamatta.
Hakkeri
Hakkeri soluttautuu toisten tietoverkkoihin ja yrittää löytää niistä tietoturva-aukkoja. Hakkerien säännöt estävät heitä poistamasta ja muuttamasta tietoja. Hakkeri tietää paljon määrätystä aiheesta ja pyrkii jatkuvasti kasvattamaan tietojaan.
Huijaukset
Nämä ovat valheellisia viestejä, jotka leviävät sähköpostin kautta tai muulla tavalla (esim. pikaviestien ja tekstiviestien välityksellä). Huijaukset muistuttavat ketjukirjeitä, sillä monet uskovat niiden olevan aitoja ja lähettävät niitä edelleen ystävilleen, kollegoilleen ja muille ihmisille. Ne eivät yleisesti aiheuta mitään vahinkoa. Huijaussovellukset Ohjelmia, jotka antavat väärän suojauksen tilan tietokoneelle, jonka käyttäjille ilmoitetaan, että tavallisesti olematon tai väärä uhka on päässyt tietokoneeseen.
Näppäilyntallentimet
Näitä laitteita ja ohjelmia käytetään käyttäjän tietokoneen näppäimistön näppäilyjen tallentamiseen ja mahdollisesti toistamiseen. Näppäilytallentimia käyttävät esimerkiksi hakkerit luottamuksellisten tietojen keräämiseen.
Haittaohjelma
Haittaohjelmiin luetaan haittakoodit, esimerkiksi virukset, madot ja troijalaiset. Haittaohjelmat käyttävät yleisiä viestintäohjelmia itsensä levittämiseen. tähän luokkaan kuuluvat esimerkiksi sähköpostissa ja pikaviesteissä lähetetyt madot. lisäksi haittaohjelmat yrittävät käyttää hyväksi järjestelmän mahdollisia heikkouksia päästäkseen käyttämään järjestelmää esteettä.
Sivustoharhautus
Yritys päästä käsiksi käyttäjän verkonkäyttötietoihin. Mahdolliset uhrit ohjataan suoraan huijaussivustoihin.
Tietojenkalastus
Yritys huijata käyttäjää uskomaan, että hän on saanut sähköpostiviestin oikealta organisaatiolta.
Rootkit-ohjelma
Ohjelmistotyökalujen kokoelma, jonka hakkeri asentaa tartunnan saaneeseen tietokoneeseen hakkerin tulevan käytön sekä prosessien ja tiedostojen salaamiseksi. Rootkit-ohjelman tarkoitus on kätkeä haittaohjelmat virustorjuntaohjelmilta ja käyttäjältä.
Pelotteluohjelma
tällaisen ohjelmiston tarkoituksena on järkyttää tai pelotella käyttäjää. Jos uhri uskoo valheen ja kokee itsensä uhatuksi, uhrille tarjotaan tavallisesti olemattoman vaaran poistamista maksua vastaan.
Tietoturva-aukot
Järjestelmän haavoittuvuus, jota hyväksikäyttämällä hyökkääjä tai haittakoodi voi päästä käsiksi järjestelmän tietoihin.
Roskaposti
Ei-toivotut sähköpostiviestit tuntemattomilta lähettäjiltä.
Vakoilu- ja mainos ohjelmat
Ohjelmat, jotka näyttävät jatkuvasti mainoksia tai vakoilevat käyttäjien toimintaa verkossa.
Vakoiluohjelmat
Vakoiluohjelma, joka tavallisesti tallentuu tietokoneeseen huomaamatta ja kerää tietoja käyttäjästä heidän huomaamattaan. Vakoiluohjelmien tavoitteena on usein rahallisen hyödyn saaminen, joten niitä kiinnostavat erityisesti luottamukselliset tiedot, kuten salasanat. Vakoiluohjelmat etsivät luottamuksellisia tietoja sähköpostista ja pikaviesteistä.
